HomePALVELUT ..STUDIO ..KORTIT ..HINNASTO...PHOTOSHOP ..KAUPPA

Yleistä digivalokuvauksesta

Yleistä digivalokuvauksesta

Digitaalinen kuva teknisesti

Muistit ja kuvan pakkaaminen

Kuvaaminen

Kuvien käsittely

Kuvat DVD:lle

Kuvien käyttö

Sanasto

 

Mikä on digitaalinen valokuva?

Mitä ovat digipokkari ja digijärkkäri?

Mikä on DSLR?

Onko digitaalisia järjestelmäkameroita?

Miten hyviä digitaalikamerat ovat suhteessa filmikameroihin?

Onko filmikamera kuolemassa?

Mitä voin tehdä digitaalisella kuvalla?

 

Mikä on digitaalinen valokuva?

Digitaalinen valokuva eroaa filmillä otetusta valokuvasta lähinnä vain tallennustavaltaan. Filmikameran kuva on filmillä negatiivina, dialla tai vedostettuna paperikuvaksi. Digitaalikameran kuva on numeerisena tietona jollain muistilla.

Filmille otettu kuva voidaan muuttaa digitaaliseksi kuvaksi kuvanlukijan avulla. Digitaalinen kuva voidaan vedostaa (tulostaa) paperille tai myös diaksi, vaikka jälkimmäinen onkin varsin kallista.

Valokuvan 'hyvyys' ei riipu tallennustavasta. Valokuvan 'hyvyyttä' voidaan mitata monella tavalla:

  • taiteellisuus - vaikuttavuus ihmismieleen
  • sommittelu
  • tekninen onnistuminen
  • dokumentoivuus, uutisoivuus, journalistinen kertovuus
  • hätkähdyttäminen
  • yms

Näissä välineilläkin on merkityksensä, mutta sekä digitaalisella että filmikameralla voidaan kaikkiin näihin vaikuttaa yhtälailla

Mitä ovat digipokkari ja digijärkkäri?
Mikä on DSLR?
Onko digitaalisia järjestelmäkameroita?

Kameroita usein luokitellaan taskukameroiksi (pokkarit) ja järjestelmäkameroiksi (järkkärit) koon ja kameran laajennusmahdollisuuksien mukaan. Taskukamerat ovat pienehköjä, taskuun tai käsilaukkuun mahtuvia kameroita. Niissä ei useimmiten ole liitäntöjä oheislaitteille. Pokkarit ovat helppoja kuljettaa ja käyttää, mutta kuvanlaatu riittää enemmänkin muistojen tallettamiseen kuin ammattiaiskäyttöön.

Järjestelmäkamerat ovat taas suurempia kamerarunkoja, joihin voi vaihtaa optiikkaa, liittää ulkoisen salaman yms. Kamera ja sen optiikat ja oheislaitteet muodostavat järjestelmän, josta kuvaaja voi ostaa haluamansa osat. Käyttömahdollisuudet ovat erittäin laajat, mutta kamera vaatii harjoittelua, on kallis ja painava.

Järjestelmäkameran vastakohtana on käytössä on myös termi kompaktikamera. Tällä tarkoitetaan kameroita, joissa ei ole vaihdettavia optiikoita. Näiden kameroiden koot vaihtelevat ja pokkarit ovat tavallaan yksi alaluokka näistä. Isokokoisempiin kameroihin saa lisälaitteita ja niiden kuvanlaatu voi olla erittäin hyvä.

Jako näihin luokkaan on tavallista, mutta erilaisia välimuotoja esiintyy. Digikameroita on molemmissa luokissa. Digipokkarit ovat olleet selkeästi edullisempia. mutta digijärjestelmärungot ovat halventuneet koko ajan.

Englanninkielessä käytetään järjestelmäkameroista usein lyhennettä SLR. Tarkkaan ottaen lyhenne tarkoittaa 'single lens reflex', joka viittaa siihen, että näissä kameroissa tähtäin näkee linssin läpi peilin avulla, mutta merkitys on sama. Digitaalisia järjestelmärunkoja kutsutaankin lyhenteellä DSLR.

Alkuun

Miten hyviä digitaalikamerat ovat suhteessa filmikameroihin?
Onko filmikamera kuolemassa?

Molemmista kysymyksistä keskustellaan erittäin ahkerasti. Noin lyhyesti: digitaalikameroiden kuvanlaatu ei vielä ihan yllä hyvän suuren koon filmikameran tuloksiin ja filmikamera tuskin kuolee koskaan.

Hyvän digijärjestelmäkameran tarkkuus alkaa olla samaa luokkaa kuin kinokoon filmijärjestelmäkameran. Digipokkareissa tarkkuus riippuu kennon koosta ja pikselimäärästä, mutta joka tapauksessa niiden tarjoama tarkkuus alkaa olla riittävä pokkarien käyttäjille. Paperille tulostettuja albumikuvia ei erota toisistaan.

Hyvin kuvattu dia ja suuremmalle filmikoolle kuvattu kuva ylittävät vielä tarkkuudellaan digijärjestelmäkamerat.

Nykyisillä tekniikoilla sekä filmi- että digikuvan laatu riippuu enemmän linssistön laadusta sekä kuvaajan taidoista.

Ei pelkkä paras laatu

Digitaalikamera antaa yhtä hyviä tuloksia kuin filmikamerakin, jos lopullisen tulostettavan kuvan koko ei ole hyvin suuri. Ja harrastelijakäytössä useimmiten digitaalikuva on riittävän hyvälaatuinenkin.

Tosin digitaalikameran valitsemisen tärkein kriteeri ei yleensä ole kuvan laatu, vaan esim. kuvan näkeminen heti sen ottamisen jälkeen, lopputuloksen saaminen nopeasti tietokoneelle ja vain onnistuneiden kuvien tulostustarve.

Millä hinnalla

Vastapainona on useimmiten hinta, sillä digitaalikamerat ovat vielä toistaiseksi vastaavantasoisia filmikameroita kalliimpia (vastaavantasoisella tässä ei edes verrata kuvan laatua, vaan esim. varustelua, kokoa, käytön helppoutta, säätömahdollisuuksia yms).

Hintaerot ovat pienenemässä. Digipokkaripuolella käsisäätöjä hyvää kuvanlaatua ja helpompaa käytettävyyttä on alkanut saada jo kohtuullisella hinnalla. Pikselmäärätkin ovat alkaneet asettua tasolle, jolla saa ns. kymppikuvia tai hiukan siitä isompiakin tulostettua riittävällä laadulla.

Seuraava hintaromahdus näyttää tapahtuvan digijärjestelmäkameroissa. Näiden kuvausominaisuudet ovat jo sähköisten filmijärjestelmäkameroiden tasolla, mutta hinta on pitänyt niitä vielä ammattilaistyökaluina. Viimeisimmät uutusesittelyt ovat tuomassa niitä nyt harrastelijoillekin.

Hintaeroa laskee myös se, että digikameralla otetun yksittäisen kuvan muuttuvat kustannukset lähestyvät nollaa, jos se vain halutaan tietokoneelle asti. Kuvia voidaan ottaa niin paljon kuin sielu sietää. Vasta tulostaminen maksaa - mutta tulostettavaksi voidaan valita vain onnistuneet.

Filmillä on myös puolensa ja vankka käyttäjäkunta. On erittäin todennäköistä, että varsinkin harrastelijoita siirtyy joukoittain digikuvauksen puolelle, mutta filmikuvaus tuskin häviää mihinkään. Asia on verrattavissa vaikka grafiikan piirtämisen ja valokuvauksen keskinäiseen suhteeseen.

Alkuun

Mitä voin tehdä digitaalisella kuvalla?

Hyvä kysymys. Toivottavasti olet miettinyt tätä jo ennen kuin ostit kameran.

Kuvan tulostaminen

Digitaalisen kuvan voi tulostaa paperille, jolloin se on kuin normaali paperivalokuva. Tämän voi tehdä omalla kirjoittimella, viemällä kuvatiedoston valokuvausliikkeeseen tai teetätyttää myös verkkopalveluissa, jolloin kuvat tulevat postissa. Varsinkin isot verkkopalvelut (esim. www.digikuvapalvelu.fi) ovat laatuun nähden selkeästi edullisempia kuin omalla printterillä tulostaminen. Mustesuihkukirjoitin ei ehkä paljoa maksa, mutta valokuvapaperi ja muste nostavat yksittäisen tulosteen hinnan kohtuullisen korkealle.

Digitaalisesta kuvasta on vaikea tehdä diaa, tai ainakin se on kallista. Jos kuvaa halutaan näyttää suuremmalle yleisölle, niin siitä voidaan tulostaa kalvolle piirtoheitinkuva tai käyttää suoraan dataprojektoria. Useissa kameroissa on myös liitäntä televisioon, tosin kuvan laatu ei ole TV-ruudulla kovin korkea.

Julkiseksi

Digitaalista kuvaa on helppo käyttää osana muuten tietokoneella tehtyä julkaisua tai esitysmateriaalia. Hyvin yleinen käyttö on käyttää kuvia web-julkaisuissa.

Digitaalinen kuva on siirrettävissä sähköisesti. Sen voi lähettää vaikka sukulaiselle sähköpostissa, jos hän pystyy sen näytöltään katsomaan. Tässä kannattaa kuitenkin ajatella, miten isoa kuvaa on lähettämässä. Sähköpostin välittäjä ei välttämättä pidä suurista liitteistä tai vastaanottajalla voi kulua pitkä aika ladatessaan kuvaa modeemiyhteyden yli.

Varoituksen sana: digikameralla saa aikaan todella paljon kuvia. Kun filmi- tai muita muuttuvia kustannuksia ei ole, niin kuvaustyylisi muuttuu huomattavasti samaan suuntaan kuin ammattilaisillakin: kuvia otetaan paljon. Kannattaa muistaa, mitä ammattilaiset tekevät seuraavaksi; he valitsevat kuvistaan parhaat ja näyttävät vain ne muille.

ÄLÄ LÄHETÄ KUVIA USENET:N KESKUSTELURYHMIIN (news:hin). Kuvasi kopioituu tuhansiin palvelimiin ja vie levytilaa sadoilta tekstimuotoisilta artikkeleilta. Aseta kuva näkyviin www-sivullesi, jonnekin valokuva-arkistopalvelimeen tai harkitse tarvitaanko kuvaa lainkaan.

Kuva-arkisto

Yksi digitaalisen kuvan eduista on arkistoituvuus pieneen tilaan. Esim. yhdelle rompulle voidaan polttaa satoja kuvia, ja näitä voidaan lukea ja kopioida virheettömästi. Rompulla on rajallinen kestoikä ja romputkin tuhoutuvat, joten niistäkin kannattaa tehdä varakopioita ja ikääntyneitä romppuja kopioida uusille medioille. Mutta samat ongelmat ovat esim. negatiiviarkistollakin.

Arkistoitavuuden ja yksittäisen kuvan edullisuuden takia voidaan digitaalista kuvaa käyttää tukena monessa muussa harrastuksessa. Esim keräilijät pystyvät tallentamaan kokoelmansa esineiden kuvat ja helposti esittelemään niitä esim. verkossa. Erilaiset lintu-, hyönteis- ym. eläinkuvaajat ovat siirtyneet digikameraan.

Alkuun

 

Mikä on digitaalinen valokuva?

Mitä ovat digipokkari ja digijärkkäri?

Mikä on DSLR?

Onko digitaalisia järjestelmäkameroita?

Miten hyviä digitaalikamerat ovat suhteessa filmikameroihin?

Onko filmikamera kuolemassa?

Mitä voin tehdä digitaalisella kuvalla?

 

Lähde: DIGIFAQ.INFO

 
  Home | Kuvagalleria | Kauppa | Hakemisto | Digi Info | Photoshop | Contact Us | Etsi sivustosta |  
 
  Copyright © Pony Foto